Kielellisesti saavutettava Kuopio?

KIELELLINEN saavutettavuus on laaja käsite, joka kattaa kasvokkaisen vuorovaikutuksen, fyysiset kommunikaatioympäristöt sekä teknologiavälitteiset ympäristöt ja sivustot. Se koskettaa meistä jokaista, eikä liity vain erityisryhmiin, vaikka selvää onkin, että erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluista tiedotettaessa on huomioitava ryhmät, joilla on vähiten edellytyksiä saada tietoa.

Kielellinen saavutettavuus määritellään kielellistä oikeutta laajemmaksi käsitteeksi. Se tarkoittaa, että jokainen meistä, esimerkiksi kuuloon, näkökykyyn, mahdollisiin toimintarajoitteisiin tai kielitaitoon katsomatta olemme tietoisia kotikaupunkimme palveluista, saamme palvelua ja tulemme ymmärretyiksi.

Se tarkoittaa myös sitä, että jokainen meistä ymmärtää omaa hoitoamme koskevat ohjeet ja voimme näin itse ottaa vastuuta hoidostamme. Tämä edellyttää, että viestinnän ja tiedotuksen tulee olla monikanavaista ja viestinnässä on pyrittävä selkokielisyyteen.

PELKÄSTÄÄN selkokielestä hyötyviä henkilöitä on Suomessa 500 000. Erityisryhmien lisäksi muutkin ihmisryhmät, kuten iäkkäät tai vieraskieliset, hyötyvät selkokielestä, ympäristön kuvituksesta ja esimerkiksi kuvista vuorovaikutuksessa. Myös Kuopion kaupungin palveluista tulee saada tietoa selkokielellä ja kuvitettuna. Lisäksi tiedotusta tulee saada puhutuilla ja viitotuilla kielillä (suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli) sekä sähköisten palvelujen on oltava aidosti saavutettavia.

Positiivista on, että Euroopan parlamentin vuonna 2016 julkaisema saavutettavuusdirektiivi tuli voimaan tänä vuonna, ja viranomaisten tulee lainkin mukaan huolehtia siitä, että eri ihmisryhmät saavuttavat digitaaliset palvelut, nettisivut ja mobiilisovellukset.

MYÖS TULKKIPALVELUJA täytyy olla saatavilla. Suomi on edelläkävijä niin tulkkien koulutuksessa kuin siinä, että kuurojen ja puhevammaisten (esimerkiksi afaattisten) henkilöiden oikeus maksuttomaan tulkkauspalveluun perustuu lakiin. Tällä on turvattu yksilön osallisuus myös siinä tapauksessa, jos yksilön – kenen tahansa meistä – kommunikaatio muuttuu joku päivä. Tulkit työskentelevät eri ikäisten henkilöiden parissa, jotka tarvitsevat kielellistä erityistukea.

Esimerkiksi Suomessa sairastuu vuosittain yli 20 000 aivoverenkiertohäiriöön ja eriasteisia puhe- ja kommunikaatiovaikeuksia omaavia henkilöitä on 65 000. Heistä 30 000 tarvitsee vuorovaikutuksessa puhetta korvaavia apuvälineitä ja menetelmiä.

Meidän jokaisen tulee muistaa huomioida kielellinen saavutettavuus luonnollisena osana päivittäistä vuorovaikutusta kaikessa viestinnässä. Kommunikaatio kuuluu kaikille.