Lähtökohdat elämälle

Perhe

Synnyin vuonna 1979 Kuopiossa. Vanhempani ovat työskennelleet koko ikäni pienyrittäjinä Kuopiossa. Isäni työskenteli taksiautoilijana ja äitini hierojana sekä kosmetologina. Lapsuus- ja kouluvuodet olen viettänyt Kuopiossa erityisesti Männistössä, Saarijärvellä, Julkulassa ja Petosella. Kesälomat vietin lapsena usein Virranniemessä tätini ja mummini mökeillä tai Säyneisissä isäni kotipaikalla mummolassa.

Myös isomummoni tupa Kurkimäessä on lapsuuteni maisemia. Kesien lisäksi vietin myös useat talvilomat Säyneisissä syömässä mummoni tekemiä lihapullia ja ruskeaa kastiketta. Kesällä ajoimme veljeni kanssa kokoomme nähden liian suurilla pyörillä pitkin kylänraitteja kioskille tai Hesen Pubiin ostamaan karkkia. Nyt perheeseeni kuuluu aviomieheni ja pieni koiramme.

Työnteon aloittaminen, harrastukset ja opiskelu

Työn tekemisen aloitin 15-vuotiaana perunanpakkaajana ja lastenhoitajana. Sittemmin työskentelin koulunkäyntiavustajana ja rakennustöiden loppusiivoojana sekä Kuopion paikallistelevision chat-juontajana. Nuorena harrastin aktiivisesti taitouintia ja noilta vuosilta minulla on edelleen pöytälaatikossa konkreettisena muistona nuorten SM-hopeamitali.

Ratsastusharrastuksen sen sijaan aloitin melko myöhään, täysi-ikäisyyden kynnyksellä ja se on jatkunut näihin päiviin saakka. Joskin viime vuodet satunnaisesti verrattuna aikaan, kun kävin säännöllisesti ratsastustunneilla tai kun hevosia asui kotini pihapiirissä, ja aamu- ja iltatalli sekä hevosten tarhaaminen kuuluivat päivärutiineihini.

Olen aina pitänyt eläimistä ja ne ovatkin olleet tavalla tai toisella aina läsnä elämässäni. Ensimmäinen oma koirani oli minulle niin kovin rakas luppakorva, cockerspanieli nimeltä Papu. Se oli maailman paras tallimestari. Tällä hetkellä perheeseeni kuuluu 3 kiloa puhdasta rakkautta eli pommipoika nimeltä Mr. Pomppu.

Kirjoitin ylioppilaaksi Kuopiosta Kallaveden lukiosta vuonna 1998. Lukio-opinnot aloitin kuitenkin Rautalammilla. Vietin viimeisen kesän peruskoulun jälkeen Ranskassa ja Englannissa opiskelemassa englannin kieltä ja kouluihin hakeminen lipsahti mielestäni. Onneksi mahduin Rautalammin lukioon ja siirto Kuopioon onnistui vuoden opintojen jälkeen. Lukio ei tuntunut helpolta ja taisin olla keskimääräistä heikompi opiskelija. Minulla lukiossa todettu vaikea lukihäiriö oli varmasti yksi tekijä, miksi asiat eivät aina jääneet päähäni ja suoriutuminen oli välillä melkoisen heikkoa.

Lukion jälkeen työskentelin koulunkäyntiavustajana kuurojen ja huonokuuloisten lasten luokalla. Hankin siten sekä kansalaisopiston kursseilla kielitaitoa tulkkikoulutusta varten. Halusin ehdottomasti viittomakielen tulkiksi. Alla oleva ylioppilaskuva on taitavan Mikko Mäntyniemen ottama. Muistan vieläkin, miten hän tuskaili kiharapilveni kanssa kuvaushetkessä. Mikko kuunteli Kauko Röyhkää ja liikkui studion kuumien valojen alla paljain varpain yrittäen saada valkoisen lakkini istumaan kutreilleni nätisti. Ei onnistunut. Kiharat pongautti lakin aina pois päästäni, vaikka sitä yritti kuinka tiukasti painaa päähän. Lopulta Mikko totesi, että ota lakki kokonaan pois ja pidä sitä kainalossasi. Näin tehtiin ja kuva saatiin otettua. Mummini toki kysyi kuvan saatuaan, miksi minulla ei ole lakki päässä.

Opiskellessani ammattikorkeakoulussa tulkiksi minulle avautui aivan uusi maailma enkä pitänyt itseäni enää niin heikkona opiskelijana kuin peruskoulussa tai lukiossa. Opetusmenetelmät olivat erilaisia ja jokainen sai henkilökohtaista ohjausta aivan eri tasolla mitä olin aiemmin saanut. Vihdoin sain hyviä arviointeja ja minulla oli tunne, että osaan ja pystyn. Siihen saakka en ollut juuri koskaan tuntenut koulussa niin. Myös lehtoreilta saatu positiivinen palaute motivoi opiskeluun. Istuin monet illat Koivukujan päässä sijaitsevan oppilaitoksen Vikke-kielistudiossa yksin hiomassa tulkkausratkaisujani ja tuijottamassa VHS-nauhoilta kuurojen käyttämää kieltä itse perässä viittoen. Hämmästyttävää oli myös se, että tulkkina täytyy olla kiinnostunut kaikista ja kaikesta sekä ymmärtää asian ydin, jotta halutun asian pystyy välittämään kieleltä toiselle. Ja nyt uudet asiat jäivät mieleeni ja pystyin tulkin työhön.

Tulkki ja risti

Kiitollinen koulutuksesta, tuhansia kilometrejä ja ensimmäinen vakituinen työpaikka

Ilman peruskoulua en kuitenkaan olisi tässä. Olen todella kiitollinen Suomen koulujärjestelmälle. Ilman peruskoulua en olisi päässyt kasvamaan lukioon ja lopulta tulkkikoulutukseen ja näyttämään osaamistani. Peruskoulun ja lukion opintojeni perusteella en tosin olisi uskonut, että minä pystyn opiskelemaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Saati, että jonain päivänä työskentelisin korkeakoulussa koulutuspäällikkönä.

Mikäli minä olisin elänyt kansakoulu- ja oppikouluaikaa, olisi minun tieni noussut pystyyn heti kansakoulun jälkeen. Mikäli olisin osaamisellani päässyt oppikouluun, ei perheelläni olisi kuitenkaan ollut varaa maksulliseen koulutukseen. Minun mielestäni meidän täytyy yhdessä huolehtia siitä, että Suomessa on jatkossakin yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutukseen lapsen tai nuoren asuinpaikasta tai syntyperästä riippumatta. Kannatan aidosti maksutonta koulutusta -myös maksutonta toista astetta.

Valmistuessani tulkiksi ammattikorkeakoulusta työskentelin free lance opettajana ja tulkkina Kuopiossa sekä liki viikoittain Savonlinnassa ja sen lähialueilla. Työalueisiini kuului myös mm. Jyväskylä, Iisalmi, Kajaani, Joroinen, Varkaus ja Joensuu. Lisäksi kävin usein tulkkina Venäjällä. Pääasiassa Petroskoissa. Viittomakielen tulkkina työskennellessäni ajoin parhaillaan 70 000km vuodessa. Isäni, joka oli tosiaan ennen eläköitymistään taksiautoilija, nauroi, miten tulkkina ajan enemmän autolla kuin hän. Tulkkina ja kommunikaatiomenetelmien opettajana olen päässyt tilanteisiin, joihin harva pääsee. Olen nähnyt ja kokenut hyvin erilaisten ihmisten arkea ja erilaisia elämäntilanteita sekä asioiden monimuotoisuutta. Asiat ovat harvoin aivan mustavalkoisia. Tuota oppia kannan mukana myös poliittisessa päätöksenteossa.

Free lance vuosien jälkeen tein määräaikaisia sijaisuuksia samaisessa oppilaitoksessa, josta sain myös ensimmäisen vakituisen työpaikkani ja jossa tällä hetkellä työskentelen. Ammattikorkeakouluni sisällä olen työskennellyt useissa eri rooleissa. Olen ollut lehtorina niin Kuopion alueyksikön aluekoordinaattori, kielten vastaava, kansainvälisyysvastaava, tutkimusopinnoista vastaava, tulkkauksen koulutuksen tiimivastaava kuin projektipäällikkö. Olen pystynyt hyödyntämään työssäni koko koulutukseni ja työkokemukseni kirjoa ja kiinnostustani järjestötoimintaan. Olin lehtorina useissa ammattikorkeakoulumme sekä OAJ:n luottamustehtävissä, kuten ammattikorkeakouluhallituksen jäsen, Liike- ja erityisalojen opettajien hallituksessa, luottamusmies, varapääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Tällä hetkellä työskentelen ammattikorkeakoulussa päällikkönä. Työni vuoksi matkustan liki viikottain Kuopion ja Helsingin väliä. Silti kilometrejä kertyy vain murto-osa tulkkiaikoihini verrattuna.

Kokemus ja koulutus

Olen koulutuspäällikkö (Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus) Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Työssäni toimin tulkkauksen koulutuksen pedagogisen ja hankehenkilöstön esimiehenä Kuopiossa ja Helsingissä. Tehtävieni pääpaino onkin nimenomaan tulkkauksen koulutusalan esimiestehtävissä. Lisäksi työhöni kuuluu koulutus- ja TKI-toiminnan organisointi, hallinnointityö ja kumppanuusverkostotyöskentely.

Koulutukseltani olen filosofian maisteri (Jyväskylän yliopisto), ammatillinen opettaja (Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu), viittomakielen tulkki (AMK) ja puhevammaisten tulkki (AMK). Pääaineeni yliopistossa oli suomalainen viittomakieli (Jyväskylän yliopisto). Lisäksi minulla on pääaineopintoja aikuiskasvatustieteestä (Joensuun yliopisto, nyk. Itä-Suomen yliopisto). Sivuaineena opiskelin mm. erityispedagogiikkaa sekä hallintoa ja suunnittelua.

Olen tällä hetkellä Savo-Karjalan piirin demarinaisten puheenjohtaja, Kuopion sosialidemokraattisen työväen yhdistyksen johtokunnan jäsen, Kuopion Invalidit ry:n hallituksen jäsen sekä Kuopion Vammaisneuvoston jäsen. Olen myös Puhevammaisten vertaistukiyhdistyksen hallituksen jäsen. Voit katsoa sivuiltani tarkemmat tiedot nykyisistä ja aiemmista luottamustehtävistäni.

Olen ollut mukana myös Arkadianmäellä Jukka Gustafssonin johdolla kokoontuvassa SDP:n koulutus- ja sivistyspoliittisessa työryhmässä rakentamassa mm. viimeisintä, vuoden 2019 lopussa valmistunutta, puolueemme koulutuspoliittista ohjelmaa. Koen, että Suomen menestys rakentuu jatkossakin osaamisen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä uusien innovaatioiden varaan. Jatkan ryhmässä myös 2020 alkaneella puoluekokouskaudella. Pj. roolissa jatkavat Pilvi Torsti ja Petra Peltonen.

Jukka Gustafsson, Pilvi Torsti ja Tytti Luoma