Toivottavasti viittomakielelle tulkatut lähetykset jäävät pysyviksi
Kirjoitin ajatuksiani viittomakielelle tulkatuista lähetyksistä Helsingin Sanomien mielipidesivulla 13.5.2020.
Kielellinen saavutettavuus koskettaa jokaista, vaikka onkin selvää, että erityisesti tiedotettaessa kansalaisia koskevasta kriisitilanteesta tai hallituksen toiminnasta on huomioitava ryhmät, joilla on vähiten edellytyksiä saada tietoa.
Olemme odottaneet Suomessa vuosia ja eri toimijat ovat tehneet pitkään töitä, että saamme viittomakielen tulkkauksen televisioruutuihin reaaliajassa. Koronaviruskatastrofin myötä Suomessa otettiin suuri askel yhdenvertaisemman ja kielellisesti saavutettavamman yhteiskunnan suuntaan.
Tuo askel on otettu useissa muissa maissa jo vuosikymmeniä sitten. Esimerkiksi tehdessäni tulkkikoulutuksen harjoitteluani 18 vuotta sitten Namibiassa uutislähetykset oli aina tulkattu namibialaiselle viittomakielelle.
Nyt vuonna 2020 maaliskuun puolessavälissä katsoin liikuttuneena ja kiitollisena Yleisradion suoraa lähetystä, jossa ensimmäistä kertaa Suomessa viittomakielen tulkit tulkkasivat pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksen tiedotusta puhujien kanssa samassa rivissä seisten.
Suomessa on 4 000–5 000 kuuron tai huonokuuloisen henkilön muodostama kieli- ja kulttuurivähemmistö, joka käyttää äidinkielenään suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä. Meidän jokaisen tulee ymmärtää, että kirjoitettu teksti ei korvaa kuuron äidinkieltä, viittomakieltä. Tekstitys vastaisi sitä, jos me, joiden äidinkieli ei ole esimerkiksi ranskan kieli, seuraisimme hallituksen tiedotteita televisio äänettömällä ranskankielistä tekstiä lukien.
Suomenkielinen tekstitys toimisi toki viittomakielen tulkkauksen rinnalla. Siitä hyötyy suuri joukko ihmisiä, esimerkiksi ikäihmiset, huonokuuloiset, puhevammaiset, afaattiset henkilöt ja vieraskieliset.
EU:n saavutettavuusdirektiivin mukaan kaikilla on oltava tasavertaiset mahdollisuudet käyttää erilaisia digitaalisia palveluja ja viranomaisten tulee huolehtia, että eri ihmisryhmät saavuttavat nämä palvelut. Meillä kaikilla on myös yhdenvertainen oikeus saada tietoa. Saavutettavuusdirektiivi ei koske suoria videolähetyksiä, mutta valtioneuvosto on antanut suosituksensa viittomakielten käytöstä. Noiden viestintäsuositusten olemassaolon olemme nähneet televisioruuduissamme viittomakielen tulkkien muodossa.
Aidosti kielellisesti saavutettava yhteiskunta edistää yksilön osallisuutta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Kiitos järjestelyistä. Toivottavasti tämä kielellistä yhdenvertaisuutta lisäävä järjestely on Suomessa pysyvä.
Tytti Luoma
koulutuspäällikkö, tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus
Humanistinen ammattikorkeakoulu
Voit lukea kirjoitukseni myös täältä:
Tytti
Mualiman navalla asuva kaupunginvaravaltuutettu (sd.) sekä käsitöitä arvostava ei-käsityötaitaja, jonka varpaat täti pitää lämpimänä neulomalla upeita villasukkia niin arkeen, töihin kuin yöunille. Eläinrakas hallitusammattilainen (HHJ), joka viihtyy stand up -keikoilla, viinikerhossa sekä vesijumpassa ja (liian harvoin) salilla. Ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolustaja, kaverikoiraohjaaja sekä korkeakoulun koulutuspäällikkö, jonka sydäntä lähellä on reilu työelämä, koulutuksen tasa-arvo, saavutettavuus ja esteettömyys sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
