Selkokieli hyvinvointialueiden palvelukieleksi?

Kirjoitimme Porvoon Vammaisneuvoston pj. Johanna Aaltosen kanssa ajatuksiamme selkokielen merkityksestä palvelu- ja asiointikielenä hyvinvointialueilla Itäväylässä 13.1.2022.

Selkokieli hyvinvointialueiden palvelukieleksi?

Porvoossa on kiinnitetty huomiota selkokielen tärkeyteen SDP:n ja Vasemmistoliiton tekemän valtuustoaloitteen myötä. Kaupunginhallitus lähetti vastauksen aloitteeseen uudestaan valmisteluun. Näin odotamme, että selkokielen asema vahvistetaan ottamalla selkosuomi ja klarsvenska palvelukieliksi. Porvoolla on mahdollisuus olla suunnannäyttäjä koko Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen viestintää ja palveluja suunniteltaessa. On tärkeää varmistaa, ettei kukaan, kenellä on vaikeuksia kuulla tai ymmärtää puhetta, jää tiedotuksen tai palvelujen ulkopuolelle. Yhdenvertaisuuslaissa on säädetty kaikkien yhdenvertainen osallistuminen yhteiskuntaan ja perustuslaissa turvattu suomen- ja ruotsinkielisten kielelliset oikeudet. Kansalliskieltemme käyttö taataan niin, että asioidessamme saamme palvelua sekä tarvittavat asiakirjat suomeksi tai ruotsiksi. Samalla tämä kuitenkin ohjaa julkisten palvelujen suunnittelua ja toteutumista vain osalle ihmisiä samalla, kun kielellisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöitten määrä on maassamme kasvussa. Useissa kunnissa on mietitty pitäisikö suomen ja ruotsin kielten lisäksi ottaa kolmanneksi palvelukieleksi englanti, koska vieraskielisiä asukkaita on paljon. Mielestämme englannin kielen sijaan tärkeämpää on ottaa kolmanneksi palvelukieleksi selkokieli. Tästä hyötyvät ikäihmisten, kielihäiriöisten, muistisairaiden, kuuroutuneiden ja puhevammaisten kirjoon kuuluvien lisäksi ihan jokainen meistä. Hyötyjiä ovat myös vieraskieliset, kun selkokieli toimii ponnahduslautana tavallisen suomenkielisen tekstin pariin. Näin edistämme myös kotoutumista.

Selkokieltä tarvitsevat ovat Suomen suurin kielellinen vähemmistö. Selkokieltä tarvitsevia on jopa 750 000. Näin ollen on olennaista, että hyvinvointialueet toteuttavat viestintäänsä sekä palveluita selkokielellä. Haittaa tästä ei ole kenellekään, mutta hyötyjä ja hyötyjiä on valtavasti. Mielestämme selkokielen käyttö on lisäksi helppo ja halpa tapa estää suuren ihmismassan syrjäytymistä. Näin ei myöskään tarvitse tarkentaa tai selvittää asioita jälkikäteen, kun asiat ymmärretään kerralla. Tämä tuo sujuvien palveluprosessien lisäksi säästöjä. Selkokielen käyttö on tärkeää myös kriisiviestinnässä, jotta tieto ja ohjeet tavoittaa kaikki alueen asukkaat. Lainsäädännössämme voimassa olevan saavutettavuusdirektiivin myötä useat kunnat ovat päivittäneet verkkosivunsa lain vaatimalle saavutettavuuden tasolle teknisesti. Sen sijaan kielellinen saavutettavuus on monella taholla jäänyt vielä toteutumatta. Selkokielen käyttö on yksi askel kielellisen saavutettavuuden toteutumiseen. Hyvinvointialueilla tulee muistaa, että Oikeusministeriö on linjannut vuonna 2018 kielellisen saavutettavuuden laajemmaksi asiaksi kuin kielelliset oikeudet. Oikeusministeriön mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kielellisesti saavutettavia, kun potilas on tietoinen palveluista, saa palvelua, tulee ymmärretyksi ja aidosti ymmärtää hoitoaan koskevat ohjeet. Kun nämä seikat toteutuvat, myös itsemääräämisoikeus toteutuu, sillä potilas pystyy ottamaan vastuun omasta hoidostaan.

Tytti Luoma 

Koulutuspäällikkö, tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus. Humanistinen ammattikorkeakoulu 

Savo-Karjalan Demarinaisten puheenjohtaja

Johanna Aaltonen 

Porvoon kaupungin vammaisneuvoston puheenjohtaja 

Aluevaaliehdokas (sd.)

Voit lukea kirjoituksemme myös Itäväylästä: Selkokieli hyvinvointialueiden palvelukieleksi?

tai SDP Kuopion sivuilta: Tytti Luoma ja Johanna Aaltonen: Selkokieli hyvinvointialueiden palvelukieleksi?