Elämää Savossa / Aluevaalit,  Politics Category

Radio Sandelsin Vaalikyydissä


Olin Radio Sandelsin vieraana Iisalmessa Reijo Gladin Vaalikyydissä. Keskustelimme Reijon kanssa Pohjois-Savon aluevaaleista ja minun ajatuksista. Vaaleihin liittyen nostin esille kolme erityistä teemaa. Ensimmäisenä hoitotakuu. Mielestäni  hoitotakuun tulee kattaa perusterveydenhuolto, mielenterveyspalvelut sekä suunterveydenhuolto. Eli menipä ihmiseltä rikki jalka, mieli tai hammas, hoidon arviointiin ja hoitoon tulee päästä oikea-aikaisesti.


Toiseksi nostin esille hyvinvoivan henkilöstön tärkeyden. Hoitajien tulee voida hyvin, jotta voivat huolehtia meistä muista. Palkka, työolot ja johtaminen täytyy saada hyvinvointialueilla  kuntoon. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että hoitajat ovat palkankorotuksen ansainneet. Yksin se ei kuitenkaan riitä. Kunnollisen palkan lisäksi on tärkeää, että työolot on kunnossa, että kukin voi vaikuttaa itse omaan työhönsä ja johtamiseen panostetaan. Tarvitsemme myös työperäistä maahanmuuttoa sekä alan ja koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämistä.

 

Aluevaaleissa on kyse meidän jokaisen lähipalveluista, mutta kyseessä on myös tasa-arvovaalit. Hyvinvointialueille siirtyvistä sote-alan työntekijöistä nimittäin suurin osa on naisia. Oletko muuten jo kuullut DemariNaisten radiomainoksen Savo-Karjalan piirissä? Pohjois-Karjalan Radio Rexissä tai Pohjois Savon Radio Sandelsissa? Siinä kehotetaan äänestämään Demarinaisia! Äänestetään naiset päättämään itseään koskevista asioista!

 

Kolmantena korostin saavutettavuutta. Palvelujen saavutettavuus oli meidän Demarinaisten yksi iso valtakunnallinen teema jo kuntavaaleissa ja tuo on edelleen meille tärkeää, kun lähdemme rakentamaan hyvinvointialueita. Meidän täytyy rakentaa Pohjois-Savoon saavutettavat yhdenvertaiset kasvokkaiset ja digitaaliset sote-palvelut yhden luukun periaatteelle kaikille ja kaikenlaisille alueemme asukkaille. Tuo yhden luukun periaate vaatii työtä. Itse tarkoitan sillä sitä, että asiakas täytyy ohjata ilman pompottelua oikeaan paikkaan, ottipa hän yhteyttä mihin tahansa sote-järjestelmässä. Ammattilaiset sitten kokoavat oikeat henkilöt hoitamaan ja yhteensovittamaan sosiaali- kuin terveyspalvelut asiakkaan tarpeiden mukaisesti.


Minua kiinnostaa myös se, miten palvelut ja tiedotus rakennetaan saavutettavaksi kaikenlaisille henkilöille niin kasvokkain kuin digitaalisesti teknisesti sekä kielellisesti. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on mietitty jo pitkään pitäisikö laajemminkin ottaa asiointi- ja palvelukieleksi englanti kansalliskieltemme lisäksi, vaikka nyt pitäisi panostaa siihen, että palveluissa otetaan käyttöön selkokieli. Selkokielenkäyttäjät ovat Suomen suurin kielellinen vähemmistö (jopa 750 000 henkilöä tarvitsee selkokieltä) ja selkokielestä hyötyvät kaikki. Haittaa siitä ei ole kenellekään. Myös vieraskieliset hyötyvät selkokielestä, kun se toimii ponnahduslautana tavallisen suomen kielen pariin.


Hyvinvointialueiden tuottamat palvelut tulee olla fyysisesti esteettömiä ja kaikille saavutettavissa aivan sieltä ajanvarauksesta avun/hoidon saantiin. Tämä koskee myös kaikkia digitaalisia palveluita. Tällä hetkellä esimerkiksi Kuopiossa lääkäriajan tai hammashoitoajan voi varata vain puhelimella tai käymällä paikan päällä. Kaikille asukkaille tuo ei kuitenkaan ole mahdollista. Erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville palvelut ovat usein huonosti saavutettavissa. Useat ei voi käyttää puhelinta lainkaan. Esimerkiksi ikäihmiset, puhevammaisten kirjoon tai autisminkirjoon kuuluvat henkilöt, kuurot tai huonokuuloiset eivät voi varata lääkäriaikaa aina samoin kuin muut. Myöskään avun hälyttäminen erityisesti virka-ajan ulkopuolella ei onnistu, jos henkilö (esim. kuuro tai puhevammainen) tarvitsee soittamiseen tulkkauspalvelua. Hätätulkkauspäivystystä ei ole koko maassa olemassa tällä hetkellä. Näihin asioihin on löydyttävä ratkaisu hyvinvointialueilla.


Myös useat ikäihmiset ovat huolissaan siitä, että syrjäytyvät palveluista, kun ne ovat siirtyneet pandemian myötä yhä kiihtyvämpään tahtiin verkkoon. Monet tutkimuksetkin kertovat: digisyrjäytyminen korreloi taloudellisen tilanteen, mutta myös korkean iän kanssa. Monet kokevat kiihtyvän digitaalisuuden myös nöyryyttävänä, kun yhtäkkiä ei voikaan hoitaa enää omia asioitaan, kun palvelut on rakennettu tai siirtyneet verkkoon. Suomessa on jo voimassa kansallisessa lainsäädännössä saavutettavuusdirektiivi ja pian myös esteettömyysdirektiivi, jolloin sekä yksityisten että julkishallinnollisten tahojen on oikeasti huolehdittava siitä, että palvelut, tuotteet ja tiedotus on saavutettavaa ja esteetöntä. Tuo ei ole mikään helppo tehtävä. Toteutuessaan saamme kuitenkin palveluihin yhdenvertaisuutta, lisäämme osallisuutta sekä mikä hienoa, edistämme samalla valtavasti työllisyyttä!

Tytti Radio Sandelsin äänityksessä pienessä äänieristetyssä huoneessa mikrofonin edessä hymyilee kameralle

Mualiman navalla asuva ei-käsityöihminen, jonka varpaat täti pitää lämpimänä neulomalla upeita villasukkia niin arkeen, töihin kuin yöunille. Eläinrakas kaupunginvaravaltuutettu (sd.), joka viihtyy stand up -keikoilla, viinikerhossa sekä vesijumpassa ja (liian harvoin) salilla. Ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolestapuhuja, kaverikoiraohjaaja sekä korkeakoulun koulutuspäällikkö, jonka sydäntä lähellä on reilu työelämä, koulutuksen tasa-arvo, saavutettavuus ja esteettömyys sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.