Elämää Savossa / SDP:n puoluekokous kuopiolaisen kuntapoliitikon silmin,  Politics Category

Turkistarhauskielto, ei vammaisasiavaltuutettua, sisäpoliittinen julkilausuma: tunnelmia SDP:n puoluekokouksesta


Minut äänestettiin ensimmäistä kertaa edustamaan Kuopiota SDP:n 46. puoluekokoukseen elokuun lopussa Tampereelle. Kokous oli kolmipäiväinen alkaen lauantaiaamuna. Suuntasimme Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Tiina Kaartisen kanssa junalla kohti Tamperetta kuitenkin jo perjantai-iltana, jotta olemme pirteinä lauantaina kokoustamassa ja siksi, että ehdin valmistella puheeni kielellisestä saavutettavuudesta ja esteettömyydestä, jonka halusin pitää salissa. Varsinaisessa kokouksessa puoluekokousväki oli jaettu kahteen suureen saliin, jotta saamme pidettyä turvavälit ja näin ollen äänestimme lippujen sijaan sähköisellä järjestelmällä.

DemariNaiset Tiina Kaartinen ja Tytti Luoma matkalla SDP:n 46. puoluekokoukseen Tampereelle maskit kasvoilla

Kokous oli monella tavalla tunteita herättävä. Puoluekokous käyttää SDP:n ylintä päätäntävaltaa ja linjaa, mikä on SDP:n suunta vähintään seuraavat kolme vuotta. 24.8.2020 linjattiin, että vammaisasiavaltuutetun virkaa ei lähdetä edistämään. Se harmittaa minua edelleen suunnattomasti. Teimme aloitteen asiasta ja koko Savo-Karjalan alueen puoluekokousedustajat olivat valtuutetun viran perustamisen kannalla. Erityisen ikävää oli se, että meidän kanta hävisi äänestyksen vain kahden äänen erolla. Tuntui ihan fyysisesti pahalta. Pettymys oli niin raskas. Muistan vieläkin tunnelman ja ajatukseni salissa, kun painoin nappia sähköisestä äänestyskapulasta ja jäin odottamaan. Kun äänestystulos molemmista saleista lävähti ruutuun, katsoimme Joensuusta tulleen Demarinuorten liittohallituksen jäsen Emilia Kangaskolkan kanssa toisiamme typertyneinä ja pettyneinä.

Myöskään SDP:n puoluehallitus ei puoltanut vammaisasiavaltuutetun viran edistämistä. Puoluehallituksen esitys oli, että yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta tulee resursoida niin, että myös vammaisia koskeviin kysymyksiin voidaan tarjota riittävä, nykyistä parempi tuki. Itse olen sitä mieltä, että erillinen vammaisasiavaltuutetun virka mahdollistaisi paremmin panostamisen vammaisten oikeuksiin, kun vammaisasiat kuuluvat tällä hetkellä yhtenä useista vastuualueista yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja tasa-arvovaltuutetulle. Vammaisuus on kuitenkin etnisen alkuperän jälkeen yleisin syrjintäperuste Suomessa ja uskon, että esim. yhdenvertaisuusvaltuutetulla on kädet niin täynnä töitä, ettei kaikkiin vastuualueisiin yksinkertaisesti ennätä paneutua siten kuin olisi tarpeen.

Vammaisasiavaltuutetun virasta äänestettyämme, ja niukasti hävinneinä, tunnelma vaihtui pian vastakkaiseen fiilikseen. Itseasiassa harmitus vaihtui konkreettisesti itkuun ilosta, kun turkistarhauskieltoa koskevan äänestyksen lukemat lävähtivät näytöille salissa. Emilia huusi minulle aplodien keskeltä, että tältä se vaikuttaminen siis ihan fyysisesti tuntuu ja itkimme molemmat riemusta. Puoluekokous asettui äänestyksessä meidän esittämän turkistarhauskiellon kannalle. Teimme Emilian ja kahden muun Savo-Karjalan puoluekokousedustajan kanssa paljon valmisteluja ennen puoluekokousta ja kokouspaikalla, jotta asia etenee kiellon suuntaan. Onneksi muissakin piireissä tehtiin samaa työtä ja pystyimme yhdistämään voimamme. Turkistarhauskiellosta kaikki Savo-Karjalan edustajat eivät nimittäin olleet yhtä mieltä. SDP:n 46. puoluekokous linjasi äänin 228-188, että puolueen tavoitteena on turkistarhauksen ja tarhaturkisten myynnin lopettaminen Suomessa ja EU-alueella kohtuullisen siirtymäajan puitteissa, turkistarhaajien toimeentuloturva huomioiden.

Puoluekokouksessa valittiin myös uusi puoluejohto. Puheenjohtajan valinta ei ole ollut tällä kertaa kovin jännittävää, mutta vpj. kokoonpano keskustelutti kokousedustajia. SDP:n puheenjohtajaksi taputettiin Queenin Don’t Stop Me Now -biisin tahtiin odotetusti pääministeri Sanna Marin. Puoluesihteerinä jatkaa edelleen Antton Rönnholm. Sannan varapuheenjohtajina toimivat Niina Malm, Ville Skinnari ja Matias Mäkynen. Minä olin ehdolla puoluehallitukseen, mutta ikävä kyllä saimme Savo-Karjalaan vain 1 hallituspaikan, johon valittiin kansanedustaja Seppo Eskelinen Joensuusta. Savon kannalta tilanne on todella ikävä, mutta ilman muuta luotamme Savossa siihen, että Seppo edustaa vahvasti koko piiriä ja pitää aktiivisesti myös meidän savolaisten puolia.

Pääministeri Sanna Marinin ensimmäinen puhe SDP:n puheenjohtajana

Ensikertalaisena puoluekokousedustajana minut valittiin kuitenkin puoluekokouksen sisäpoliittisen julkilausumavaliokunnan puheenjohtajaksi, mikä oli hieno kokemus. Valiokunnan sihteerinä toimi Joona Räsänen. Voit lukea valiokuntani työstämän sisäpoliittisen julkilausuman SDP:n sivuilta tai tästä artikkelista minun ja Joonan kuvan alta.

Tytti Luoma esittelee puoluekokoukselle sisäpoliittisen julkilausuman
Joona Räsänen (sihteeri) ja Tytti Luoma (pj.) sisäpoliittisen julkilausumavaliokunnan työskentelyn loppusuoralla

Puoluekokouksen sisäpoliittinen julkilausuma: Kriisistä nouseminen vaatii ratkaisuja

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue – Finlands Socialdemokratiska Parti r.p. 46. puoluekokous, 22.-24.8.2020, Tampere

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on aiheuttanut poikkeuksellisen maailmanlaajuisen kriisin, jonka vaikutukset ovat myös suomalaisen yhteiskunnan vaikeimpia koettelemuksia sitten sotien jälkeisen ajan.

SDP:n johtama hallitus on tehnyt ripeitä toimia epidemian leviämisen estämiseksi, rajaamiseksi ja tukahduttamiseksi. Toimia on tehty riskiryhmien suojelemiseksi, terveydenhuollon kapasiteetin turvaamiseksi sekä samalla on huolehdittu siitä, että kriisi ei johda taloudellisesti konkurssiaaltoon ja työttömyyden rajuun kasvuun.

Ihmisten toiminnan ja hallituksen määrätietoisten toimenpiteiden ansiosta voidaan arvioida, että Suomi on selvinnyt kriisistä tähän mennessä, kansainvälisesti vertaillen, hyvin.

SDP luottaa hallituksen kykyyn selvitä myös eteen tulevista haasteista. SDP:n tehtävä on toimia tässä ajassa yhteiskunnan vakautta lisäävänä ja ratkaisukeskeisenä toimijana. SDP on valmis yhteistyössä luotsaamaan Suomen ulos kriisistä.

Hyvinvointiyhteiskuntaa on vahvistettava

Vahva hyvinvointiyhteiskunta on paras vakuutuksemme tulevien kriisien varalta. SDP:n johtaman hallituksen päämääränä tulee jatkossakin olla hyvinvoinnin lisääminen ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentäminen. Hallituksen toimilla on jo esimerkiksi turvattu ihmisten toimeentulo kriisissä, korotettu pienempiä eläkkeitä, kasvatettu hyvinvointipalveluiden rahoitusta ja purettu epäoikeudenmukaisen aktiivimalli. Tämän kuun alusta hallitus palautti voimaan täysipäiväisen kokoaikaisen subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja pienensi ryhmäkokoja.

Kriisin aiheuttamat sosiaalisten ongelmien kasvaminen, terveydelliset kysymykset ja hoito- sekä hoivavelan kasvu ovat haasteita, jotka tulee ratkaista yhteiskunnan jälleenrakennuksen ensi vaiheessa. Kriisi ei saa johtaa syrjäytymisen lisääntymiseen.

Siksi SDP sitoutuu turvaamaan muun muassa kuntien kyvyn huolehtia yhteiskunnan peruspalveluista ja alueellisen elinvoiman lisäämisestä. SDP huolehtii siitä, että ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus nousee suunnitelmien mukaan 0,7:ään. Samalla pyrimme parantamaan myös kotihoidon resursseja. Lisäksi perhevapaauudistus ja eri etuuksien indeksikorotukset on toteutettava suunnitelman mukaisesti.

Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventava sekä kustannusten kasvua hillitsevä Sote-uudistus tulee suunnitelmallisesti saattaa voimaan tällä vaalikaudella. SDP:n painottaa hoitoonpääsyn nopeuttamisen, kuntoutuspalveluiden, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden ja työhyvinvointia parantavien toimien tarvetta.

Syksyn budjettiriihessä on turvattava kolmannen sektorin toimintaedellytykset. Lapsiperheköyhyyttä on kyettävä vähentämään.

Työelämää kehitettävä oikeudenmukaisesti

SDP on sitoutunut hallituksen työllisyystavoitteeseen. Korkea työllisyysaste on hyvinvointimme edellytys.

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää tukea erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseksi. Tukea tarvitaan muun muassa ikääntyneiden, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien sekä osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksien parantamiseen. Kesätyöpaikkojen puute korostaa uusien toimien tarpeellisuutta, joilla parannetaan nuorten työllisyyttä. Budjettiriihessä on tehtävä mittavat panostukset työllisyyspalveluihin, jotta Suomi yltää työllisyyspalvelujen resursseissa muiden Pohjoismaiden tasolle.

Hallitusohjelman kirjaukset työhyvinvoinnin parantamisesta ja samapalkkaisuusohjelmasta on syytä viedä eteenpäin suunnitelmallisesti. SDP:n johtama hallitus on sitoutunut etsimään keinoja, joilla voidaan puuttua alipalkkauksen epäkohtiin. Samoin SDP kannattaa ammattiliitoille itsenäistä kanneoikeutta työsuhteisiin, tasa-arvoon ja muuhun yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa.

SDP lähtee siitä, että luottamus, työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset luovat pohjan, joka mahdollistaa paikallisen sopimisen lisäämisen työmarkkinoilla.

Luodaan kasvulle edellytyksiä

Taloudellisen kasvun vahvistaminen edellyttää epidemiatilanteen pitämistä kurissa.

Olennaista nyt valittaville toimille on oikea ajoitus, mitoitus ja kohdennus. Näin tehden voimme selvitä kriisistä mahdollisimman vähin vaurion, luomme pohjan talouden nopealle elpymiselle sekä mahdollistamme julkisen talouden tasapainon saavuttamisen pidemmällä aikavälillä. Valtionvelan ja verojen alentaminen yhtäaikaisesti on koronan myötä tullut tiensä päähän.

Nyt tarvitaan elinkeinopolitiikkaa, jolla pystytään vahvistamaan kotimaisia tuotantoketjuja ja teollista pohjaa. Ilmastotavoitteiden edistäminen tulee olla keskeinen näitä toimia ohjaava periaate. Suomen tulee aktiiviesti myös edistää kauppapolitiikassaan erilaisia osapuolten välistä luottamusta lisääviä toimia. Viennistä elävälle maalle on erityisen tärkeää, että kansainvälinen kauppa toimii. Meidän on myös kyettävä huolehtimaan siitä, että suomalaiset yritykset pääsevät hyötymään eri maiden mittavista elvytystoimista.

Kasvun edellytysten vahvistamiseksi liikennepolitiikan ja elinkeinopolitiikan välistä yhteyttä tulee vahvistaa. Kohtuuhintaisen asuntorakentamisen lisääminen on myös keskeinen keino parantaa työllisyyttä ja helpottaa työvoiman liikkuvuutta. Onnistuneella aluepolitiikalla puolestaan on huolehdittava maan eri alueiden elinvoimaisuudesta.

Eurooppa-neuvoston ratkaisu elpymispaketista noudattaa SDP:n linjauksia. Ratkaisu vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista. Vientivetoisena maana Suomi hyötyy tästä.

Osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on parasta pitkän aikavälin työllisyyspolitiikkaa. Siksi oppivelvollisuutta tulee laajentaa, korkeakoulujen aloituspaikkoja ja rahoitusta nostaa sekä lisätä julkisia T&K-investointeja.

Reilulla siirtymällä tulevaisuuteen

SDP:n johdolla neuvoteltu hallituksen ohjelma perustuu kestävän kehityksen periaatteille. Ohjelma tulee viedä täytäntöön. Ilmastonmuutoksen torjunta on tulevaisuuden kriisintorjuntaa. Nyt alkavan jälleenrakennuksen pitää tukea eurooppalaisen teollisuuden kestävää uudistumista.

Ilmastonmuutoksen torjunta tuo suomalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaisten on mahdollista olla ilmastoliiketoiminnan edelläkävijöitä, jotka kehittävät kestäviä tuotteita ja palveluita.

Eri toimet pitää mitoittaa siten, että niiden seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Keskiössä ovat päästövähennystoimet ja hiilinielujen vahvistaminen. Samalla on varmistettava, että EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet rakentuvat siten, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden ennen vuotta 2050. Päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, että kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana.

Mualiman navalla asuva kaupunginvaravaltuutettu (sd.) sekä käsitöitä arvostava ei-käsityötaitaja, jonka varpaat täti pitää lämpimänä neulomalla upeita villasukkia niin arkeen, töihin kuin yöunille. Eläinrakas hallitusammattilainen (HHJ), joka viihtyy stand up -keikoilla, viinikerhossa sekä vesijumpassa ja (liian harvoin) salilla. Ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolustaja, kaverikoiraohjaaja sekä korkeakoulun koulutuspäällikkö, jonka sydäntä lähellä on reilu työelämä, koulutuksen tasa-arvo, saavutettavuus ja esteettömyys sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *