Esteettömyysdirektiivi tulee pian voimaan myös Suomessa – oletko valmis?

Kirjoitin Viikko Pohjois-Karjala -lehdessä ajatuksiani esteettömyysdirektiivistä.

Esteettömyysdirektiivi tulee pian voimaan myös Suomessa – oletko valmis?

Saavutettavuusdirektiivi on jo meille kaikille tuttu. Onhan? Saavutettavuusdirektiivi eli nk. digilakihan edellyttää, että kunnat, koulut ja virastot, ovat jo tehneet julkiset palvelunsa digitaalisesti saavutettaviksi. Verkkosivut ja mobiilisovellukset sisältöineen tulee siis jo olla sellaisia, että kuka tahansa kuulosta, näkökyvystä tai toimintarajoitteesta huolimatta voi käyttää niitä, sekä ymmärtää mitä niissä sanotaan.

Saavutettavuus käsitteenä viittaakin tavallisesti digitaalisiin palveluihin, kuten mobiilisovellusten ja verkkosivujen esteettömyyteen, kun taas esteettömyydellä tarkoitetaan tyypillisesti fyysisiä rakenteita ja tuotteita. Tuleva esteettömyysdirektiivi syventää jo voimassa olevaa saavutettavuusdirektiiviä ja tuo suurelle osalle yksityisen sektorin toimijalle samat velvoitteet, kuin julkisella sektorilla jo on. Tämä auttaa osaltaan purkamaan yhteiskuntamme rakenteellista syrjintää. Esteettömyysdirektiivi edellyttää, mikroyrityksiä lukuun ottamatta, että niin viranomaiset kuin yksityinen sektori tekee tuotteista ja palveluista esteettömiä, jotta yhteiskuntaan osallistuminen onnistuu yhdenvertaisesti kaikilta ihmisiltä. Tarkoitus on helpottaa erityisesti vammaisten ihmisten itsenäistä elämää YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti.

Esteettömyysdirektiivi ulottuu tuotteiden ja digitaalisten palveluiden lisäksi myös rakennettuun ympäristöön, jossa esimerkiksi palvelua tarjotaan. Direktiivi koskee mm. tietokoneita ja käyttöjärjestelmiä, maksupäätteitä, matkalippu- ja lähtöselvitysautomaatteja, älypuhelimia, televisioita, verkkokauppoja, e-kirjoja sekä kuljetuspalveluita (niin metro-, rautatie-, raitiovaunu- kuin linja-autoliikennettä). Käytännössä esimerkiksi lippuautomaattien esteettömyys tarkoittaa, että niiden käyttötietojen on oltava saatavilla useiden erilaisten aistikanavien kautta, kuten eri kielisenä tekstinä, puheena, kuvina, pistekirjoituksin tai vaikkapa viittomakielellä. Tuotteet ja palvelut on siis aidosti suunniteltava ja valmistettava niin, että kaikenlaisten henkilöiden voidaan ennakoida pystyvän käyttämään niitä mahdollisimman laajalti.

Esteettömyysdirektiivi tulee kansalliseen lainsäädäntöömme kesäkuussa 2022 ja lakia tulee noudattaa viimeistään kesäkuuhun 2025 mennessä. Näin ollen nyt on erityisen tärkeää käynnistää hankkeita, joissa mm. yrittäjiä tuetaan innovoimaan ja luomaan digitaalisia palveluita sekä kunkin yrittäjän toimialaan liittyviä monikanavaisia prosesseja saavutettavuus ja esteettömyys huomioiden. Tutkimusten mukaan saavutettavuus ja esteettömyys sekä erityisesti kielellinen saavutettavuus on useille yrittäjille vierasta. Tulevaisuudessa tarve tämän alan osaajille tulee lisääntymään, kun osaamista edellytetään jokaisella sektorilla eri ammattialoilla. Saavutettavuus ja esteettömyys on hyvä huomioida tulevaisuudessa jo eri ammattialojen opetuksessa ja opetussuunnitelmissa. Yritykset, jotka haluavat olla edelläkävijöitä, rakentavat esteettömyydestä itselleen seuraavien vuosien aikana kilpailuvaltin, jolloin toiminnoissa päästään organisaatiolähtöisyydestä aitoon asiakaslähtöisyyteen.

Tytti Luoma 

FM, AmO, Tulkki (AMK), HHJ
Savo-Karjalan DemariNaisten puheenjohtaja
Koulutuspäällikkö, Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus

Voit lukea kirjoitukseni myös Viikko Pohjois-Karjalan sivuilta verkosta: Esteettömyysdirektiivi tulee pian voimaan myös Suomessa -oletko valmis?