Aletaanko käyttää selkokieltä?

Kirjoitin ajatuksiani selkokielen merkityksestä palvelu- ja asiointikielenä hyvinvointialueilla Savon Sanomien mielipidesivulla 4.1.2022.

Aletaanko käyttää selkokieltä?

Useassa Suomen kunnassa ja kaupungissa on mietitty pitäisikö suomen ja ruotsin kielten lisäksi ottaa kolmanneksi palvelukieleksi englanti. Vieraskielisiä asukkaita on paljon etenkin pääkaupunkiseudulla. Sama keskustelu tulee käydä myös hyvinvointialueita muodostettaessa. Joskin mielestäni englannin kielen sijaan tärkeämpää on ottaa kolmanneksi palvelukieleksi selkokieli. Tästä hyötyvät ikäihmisten, kielihäiriöisten, muistisairaiden, kuuroutuneiden, huonokuuloisten, kuurojen ja puhevammaisten kirjoon kuuluvien lisäksi ihan jokainen meistä. Hyötyjiä ovat myös vieraskieliset, kun selkokieli toimii ponnahduslautana tavallisen suomenkielisen tekstin pariin. Näin edistämme myös kotoutumista. Harva tietää, että selkokieltä tarvitsevat ovat Suomen suurin kielellinen vähemmistö.

Suomessa on jopa 750 000 selkokieltä tarvitsevaa. Näin ollen on perusteltua, että hyvinvointialueet toteuttavat viestintäänsä sekä palveluita selkokielellä. Selkokielestä ei ole haittaa kenellekään, mutta hyötyjä ja hyötyjiä on valtavasti. Mielestäni selkokielen käyttö on myös helppo ja halpa tapa estää suuren ihmismassan syrjäytymistä. Näin ei myöskään tarvitse tarkentaa tai selvittää asioita jälkikäteen, kun asiat ymmärretään useimmiten kerralla. Tämä tuo lisäksi säästöjä ja sujuvoittaa palveluprosesseja. Kansallisessa lainsäädännössä voimassa olevan saavutettavuusdirektiivin myötä useat kunnat ovat päivittäneet verkkosivunsa lain vaatimalle saavutettavuuden tasolle teknisesti, mutta kielellinen saavutettavuus on monella taholla jäänyt vielä toteutumatta. Selkokielen käyttö on yksi askel kielellisen saavutettavuuden toteutumiseen.

Hyvinvointialueilla tulee muistaa, että Oikeusministeriö on linjannut vuonna 2018 kielellisen saavutettavuuden merkittävämmäksi asiaksi kuin kielelliset oikeudet. Oikeusministeriön mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kielellisesti saavutettavia, kun potilas on tietoinen palveluista, saa palvelua, tulee ymmärretyksi ja aidosti ymmärtää hoitoaan koskevat ohjeet. Kun nämä seikat toteutuvat, myös itsemääräämisoikeus toteutuu, kun potilas pystyy ottamaan vastuun omasta hoidostaan. 

Tytti Luoma, aluevaaliehdokas (sd.)

Vpj. Kuopion perusturva- ja terveyslautakunta

Pj. Savo-Karjalan DemariNaiset

Koulutuspäällikkö (tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus), Humanistinen ammattikorkeakoulu

Voit lukea kirjoitukseni myös SDP Kuopion sivuilta: Aletaanko käyttää selkokieltä?